tiistai 19. marraskuuta 2013

arkielämää amerikassa

Aamulla herään yleensä 6.30 ja sängystä nouseminen on vieläkin hirveän vaikeata. Puen vaatteet, pesen hampaat ja jos on aikaa laitan vähän hiuksia jotenkin. Yleensä ei ole aikaa kun herään joskus 6.45. Juoksen alakertaan ja otan mukaan jokkut pienet eväät (yleensä nutella&peanutbutter leipä ja jtn keksejä tai sipsejä). Meikkaan ja syön yleensä autossa matkalla. Lopun matkasta istun horroksessa ja tuijotan maisemia. Tai tekstaan suomi ihmisten kanssa, jotka on yleensä siihen aikaan jo matkalla kotiin koulusta. Koulu alkaa 7.30 ja yleensä ollaan myöhässä. Niinä harvoina kertoina ku ollaan ajoissa, voidaan ostaa aamupalaa. Ahkeraa opiskelua lounaaseen asti, jossa jonotetaan suurin osa puolesta tunnista, jotta saisi maksaa seka epäterveellisestä että pahanmakuisesta ruoasta.:D Sitten on vielä kolme tuntia ja koulu loppuu 15.08. Ajetaan kotiin ja syödään välipalaa, Desi ottaa yleensä päiväunet, minkä aikana minä olen koneella. Kun mun host-sisko herää yleensä vaan oleillaan, katetaan telkkua, laitetaan ruokaa, syödään.

Yksi asia mikä on ehdottomasti paremmin kotona kun täällä on vapaus. Mun ei pahemmin tarvitse kysyä pääsenko yökylään kaverilla, saati anella elokuviin pääsyä pari päivää aikasemmin. Mun ei tarvitse kun hypätä bussiin tai kävellä keskustaan elokuviin tai kaupoille. Mun host-sisko ei oikeastaan koskaan vietä viikonpäivillä aikaa kavereiden kanssa. Katteltiin mun kameran kuvia Desin kanssa ja se totesi "you go on lot of adventures", enkä ole koskaan sitä sillain ajatellu, mutta kyllä mun kesä esimerkiksi on ollut paljon tapahtumarikkaampi kun näiden täällä.
   Ja vastakohtana taas kaipaan sitä, että voin kotona istua omassa rauhassa huoneessa niin kauan kun haluan ilman, että oletetaan, että olen kipeä tai pahalla päällä.

Musta on ihanaa, että mulla on host-sisko, joka on niin saman henkinen kun minä ja saan joka päivä melkein kunnolla naurettua mun perheen kanssa. Ei sitä voi tietenkään verrata Julian kanssa vietettyihin melkeintulipissathousuun -nauruihin, mutta silti. En kyllä osaa kuvailla kuinka vaikeampaa olisi ollut tutustua mun perheeseen, jos en olisi jakanut mun siskon kanssa huonetta. Onneksi mulla on aina Desi kelle voi jutella jos mieltä painaa. 

1 kommentti:

  1. Sinä muruseni osaat analyseerata tilanteita! Kaikessa on hyvät ja huonot puolet. Elämässä aina on. Haleja!

    VastaaPoista