1. 
2.
3.
Kun mun kamera on kerta kielimatkalla siskon kanssa, tein teille kolme tällästa asukokonaisuutta Polyvorella. Kaikki vähän tollasia erilaisii, mutta sellasii mitä mä ite voisin käyttää. Mikä on teijän lemppari?
Mutta halusin tulla vähän kirjoittelemaan fiiliksistä ja kuulumisista. Edelleenkään en tiedä mihin sitä ollaan menossa tai millon. Kerran jo innostuin kun soitettiin jostain oudosta numerosta, että nyt ne soittaa exploriukselta. Mutta... se oli väärä numero. On vaan niin jännittävää, että se soitto/sähköposti voi tulla minä hetkenä hyvänsä. Vaikka nyt..... tai nyt. Nyt. Tai huomenna. Mun fiilikset lähdöstä on pääosin erittäin positiivisia. Oon niin tottunut ajatukseen, että jos nyt yhtäkkiä käviskin niin, etten lähekkään tuntuisi varmaan ihan tyhjältä. Olen odottanut tätä niin kauan. Tietenkin välillä, yleensä illalla, tulee pieni kauhistus. Lähinnä siitä, että jos tulee hirveä koti-ikävä tai en saa kavereita siellä Amerikassa.
Oon miettinyt, että pitäisikö pikkuhiljaa alkaa katsomaan, että kaikki tarvittava on kasassa sillain suurinpiirtein. Ihan vaan sen varalta, että jos tulisi äkkilähtö.
Sijoitustietojen jännittämisen lisäksi en ole kauheasti tehnyt mitään tähdellistä. Olin perjantaista launtai-iltaan vahtimassa tädin kissaa mökillä, mutta muuten olen aika paljon ollut kotosalla.
Yritän päästä postaustahtiin ja keksiä teille kaikenlaisia kivoja postauksia sitten, kun saan kameran takaisin.
Mutta halusin tulla vähän kirjoittelemaan fiiliksistä ja kuulumisista. Edelleenkään en tiedä mihin sitä ollaan menossa tai millon. Kerran jo innostuin kun soitettiin jostain oudosta numerosta, että nyt ne soittaa exploriukselta. Mutta... se oli väärä numero. On vaan niin jännittävää, että se soitto/sähköposti voi tulla minä hetkenä hyvänsä. Vaikka nyt..... tai nyt. Nyt. Tai huomenna. Mun fiilikset lähdöstä on pääosin erittäin positiivisia. Oon niin tottunut ajatukseen, että jos nyt yhtäkkiä käviskin niin, etten lähekkään tuntuisi varmaan ihan tyhjältä. Olen odottanut tätä niin kauan. Tietenkin välillä, yleensä illalla, tulee pieni kauhistus. Lähinnä siitä, että jos tulee hirveä koti-ikävä tai en saa kavereita siellä Amerikassa.
Oon miettinyt, että pitäisikö pikkuhiljaa alkaa katsomaan, että kaikki tarvittava on kasassa sillain suurinpiirtein. Ihan vaan sen varalta, että jos tulisi äkkilähtö.
Sijoitustietojen jännittämisen lisäksi en ole kauheasti tehnyt mitään tähdellistä. Olin perjantaista launtai-iltaan vahtimassa tädin kissaa mökillä, mutta muuten olen aika paljon ollut kotosalla.
Yritän päästä postaustahtiin ja keksiä teille kaikenlaisia kivoja postauksia sitten, kun saan kameran takaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti